nimi: "Sera"
ikä: 05.03.02 /~8v
skp: steriloitu narttu
rotu: kk. saksanseisoja x ?
väri: black tricolour mottled
ruokinta: ACANA/Profine
lajit: sohvakoirailu
Koira ei ole fix-rekisterissä.
Sera, Eda, Ewa, Löppä, Jäyhä, Öwwöw, Piski, Hurtta. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, muttei se kyllä vastaa kuin vain nimiin Sera ja Piski.
Tyttö tuli meille kuusiviikkoisena. Sen pentueeseen kuului seitsemän muuta sisarusta ja emon omistaja tahtoi selkeästi pennuista eroon, joten Sera jätettiin meidän naapuriin kera siskonsa emon omistajan lähdettyä jonnekin koiransa kanssa. Meidän siis ei varsinaisesti ollut tarkoitus ylipäänsä ottaa Seraa pentueesta, mitä nyt oltiin puhuttu emon omistajan kanssa asiasta, mutta mitään ei kuitenkaan oltu päätetty puolin tai toisin. Olin tuolloin 13 ja säälistä koiran sitten pidimme. Oli maailman paras kohta taipua sääliin~
Emo oli karkeakarvainen saksanseisoja, mutta isästä voidaan heittää vain arvailuja. Dreeveriä ja beagle ovat nyt kärkisijoilla arvailuasteikolla. Sera kuitenkin seisoo vähän kaikkea, mutta myös jäljittää, ajaa ja haukkuu. Varsinainen monitoimimetsästyskoira jos olisi metsästyskoira. Se on aina toimittanut ihan seura- ja sohvakoiran virkaa. Harrastuskoiraksi Serasta ei ole sen heikon hermorakenteen vuoksi. Keskittymiskyvyssäkään ei ole hurraamista eikä sitä oikein saa motivoitua kuin vain hetkeksi. Palkkauksensa toimii lihapullat ja nakit, lelu ei voisi vähempää kiinnostaa.
Sera on ääni- ja paukkuarka suurissa määrin. Uusivuosi on helvettiä ja jokaista pamahdusta pitää panikoida ja menettää kokonaan toimintakyky. Näin ollen viimeisetkin harrastusmahdollisuudet karisevat, joskin tarkoitus olisi aloittaa keväällä verijälki koirakerhossamme. Veikkaan Serankin viimein keskittyvän nenätyöhön kunnolla, nyt se vain sählää kun etsii jotain.
Sisäoloissa koira on maailman paras. Se vain nukkuu, ei säädä tiellä tai poukkoile ikkunoissa tai hauku postimiestä. Toisinaan tulee katsomaan missä olen jos olen pitkän aikaa ollut poissa omasta huoneestani ja silloinkin se tulee kerjäämään rapsutuksia/syliin nukkumaan. Myös uloslähtö, ruokinta, harjaus, kynsienleikkuu ja kaikki muutkin päivittäiset hoitotoimet ovat äärimmäisen helppoja tuon kanssa, kun se suhtautuu kaikkeen hyvin rauhallisesti. Pestäväksikin tulee kun käsketään.
Ulos päästyä rauhallisuudesta ei ole tietoakaan. Jokainen mahdollinen hajujälki on pakko nuuskia ja sinkoilla joka ilmansuuntaan yhtaikaa. Sera rakastaa juoksemista ja pomppimista ja niitä se harrastaakin aina Lapissa irti ollessaan. Korvat vain tahtovat kadota aina kun lukko löysää pannasta, joten irti sitä ei pidetä täällä kaupungissa. Koirapuistossa käydään useinkin, mutta ei se vieläkään oikein tajua että muiden koirien kanssa voi oikeasti leikkiä.
Sera vaikuttaisi olevan suht fiksu koira, mutta sen oppimiskyky on melko heikko. Se ei tunnu kovin helposti oivaltavan mistä on kyse jos uutta asiaa opetellaan, mutta toisaalta taas jos jostain vanhasta johdetaan jotain uutta, siihen ei tarvitakaan kuin vain muutama toisto. Ongelmanratkaisukyky kyllä toimii, ihan kuten muistikin. Pääasiassa koira ei vain halua tehdä, joten se "unohtaa" asioita. Ja silloin kun se ei halua, se ei halua, vaan menee lukkoon jos vähänkin tiukemmin yrittää alkaa vaatia.
Nöyräksi tuota ei voisi vahingossakaan sanoa. Koira kyllä tekee kun käskee, mutta katse on tiiviisti kädessä olevassa namissa. Se ei tosiaan tee tekemisen ilosta, vaan palkan pitää olla suht hyvä että viitsii tehdä uutta temppua vanhan perään. Siitä huolimatta tuo on ehana lössykkä, vaikkei sen kanssa temppuilla suuremmin voikaan sitä stressaamatta. Kamalan ihmisrakas kyllä on, koirapuistossakin kiertelee enemmän ihmisiä jos nämä vaikka sattuisivat silittämään.
